Kurssin lopuksi minun on vielä kerrottava missä tai miten plogia voidaan hyödyntää opiskeltaessa.
Esitelmällisen mielipidekeskustelun kannalta tämä on varsin mainio ja piristävän poikkeuksellinen tapa opiskella ja opettaa. Lisäksi muitten on helppo kommetoida, antaa ideoita tai parannusehdotuksia valmiisiin töihin jotka ovat helposti luettavissa ja käytettävissä kaikkien luokkalaisten(ja ehkä jopa ihmisten ympäri maailmaa) kesken.
Olen muutenkin sitä mieltä, että vanhanaikainen kirjastapänttääminen olisi nykyaikaistettava tietokoneelle ja internetiin. Kehityksenä jarruna ei ole hyvä olla.
Näin täällä tänään. :-)
maanantai 14. huhtikuuta 2008
tiistai 25. maaliskuuta 2008
Kokoustekniikka
1. Yhdistyksen perustaminen ja rekisteröinti
Yhdistyksen rekisteröinti ei ole välttämätöntä. Ryhmä voi toimia vapaamuotoisesti tai rekisteröityä viralliseksi yhdistykseksi. Yhdistyksen toiminnan järjestämiseksi on kuitenkin parempi rekisteröidä yhdistys.
-Valmistetaan säännöt
-Perustuskirja
-Perustuskokous
-Rekisteröity yhdistys on vastuussa yhdistyksen toiminnasta. Jos ryhmää ei ole rekisteröity, jäsenet ovat henkilökohtaisessa vastuussa toiminnastaan.
- Rekisteröidyttyä yhdistykdestä tulee virallinen, ja se voi hakea rahoitusta projektia varten jasaada avustuksia kaupungin ja valtion virastoilta.
- Yhdistykselle voi avata tilin pankissa.
- Voi kerätä rahaa toimiinsa ja järjestääkseen tapahtumia
- On helppo tehdä yhteistyötä muitten yhdistyksien ja viranomaisen kanssa.
- Ihmiset luottavat rekisteröityihin yhdistyksiin.
2. Kokouksen suunnittelu
Laaditaan kirjallinen suunnitelma, mistä selviää kokouksen ohjelma. esim. Pöytäkirjan ja käsiteltävien asioiden läpikäyminen.
Mietitään mitä kukin tekee ja mistä hommasta on vastuussa.
esim. Kuka vastaa tarvikkeista ja ruokatarjoilusta?
Mietitään mitä asioita kokouksessa käydään läpi ja miten-
Esim. Multimediaesityksen välityksellä
Luennoimalla, kalvojen tai videon kera
Tuote-esittelyn avulla
3. Asioiden käsittely kokouksssa asiankäsittelykaavan mukaan
1. Esittely 2. Keskustelu 3. Keskustelun päättäminen 4. Ehdotukset 5. Äänestystavan päättäminen 6. Äänestyksen järjestäminen 7. Äänestys 8. Äänestystuloksen käsittely 9. Muut käsiteltävät asiat 10. Päätös
4. Kokouksen paperisota
1. Kokouskutsun kirjoittaminen
2. Esityslistan laatiminen
3. Pöytäkirjan pitäminen
4. Vuosikertomuksen laatiminen
5. Toimintasuunnitelman kirjoittaminen
6. Tilinpäätöksen tekeminen
7. Tilintarkastuksen suorittaminen
Kokouksen paikalle kutsu on yleensä kirjallinen.
Myös pöytäkirjan pito on aikalailla välttämätöntä.
Eikä sovi unohtaa sellaisia seikkojakaan kuin
1. Vuosikertomus
2. toimintasuunnitelma
3. Tilinpäätös
4. Tilintarkastus
5. Kokouksen virkailijoiden tehtävä
Kokousvirkailijoihin kuuluu yleensä
Puheenjohtaja joka ohjaa työskentelyä esityslistan mukaan.
sihteeri, asian esittelijä, ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkistajat. Puheenjohtaja sopii kokouksen menettelytavoista muiden osallistujien kanssa ja valvoo, että niitä noudatetaan.
Sihteeri joka mm. valmistelee esityslistan asioita ja lähettää osanottajille kokoskutsun. Sihteeri huolehtii myös, että kokouksessa on saatavilla kaikki paperit. Lisäksi sihteeri huolehtii kaikesta muustakin tarvittavasta "tilpehööristä".
Ääntenlaskijat huolehtivat, että äänestyksessä ja vaalissa tarvittavat välineet ovat saatavilla.
Pöytäkirjantarkistaja lukee pöytäkirjan ja vertaa sitä kokouksen kulkuun. Jos pöytäkirja vastaa kokouksen kulkua, asioiden käsittelyä sekä tehtyjä päätöksiä, he todistavat sen oikeaksi allekirjoituksellaan.
Yhdistyksen rekisteröinti ei ole välttämätöntä. Ryhmä voi toimia vapaamuotoisesti tai rekisteröityä viralliseksi yhdistykseksi. Yhdistyksen toiminnan järjestämiseksi on kuitenkin parempi rekisteröidä yhdistys.
-Valmistetaan säännöt
-Perustuskirja
-Perustuskokous
-Rekisteröity yhdistys on vastuussa yhdistyksen toiminnasta. Jos ryhmää ei ole rekisteröity, jäsenet ovat henkilökohtaisessa vastuussa toiminnastaan.
- Rekisteröidyttyä yhdistykdestä tulee virallinen, ja se voi hakea rahoitusta projektia varten jasaada avustuksia kaupungin ja valtion virastoilta.
- Yhdistykselle voi avata tilin pankissa.
- Voi kerätä rahaa toimiinsa ja järjestääkseen tapahtumia
- On helppo tehdä yhteistyötä muitten yhdistyksien ja viranomaisen kanssa.
- Ihmiset luottavat rekisteröityihin yhdistyksiin.
2. Kokouksen suunnittelu
1. Yhdistyksen nimi
2. Kokouksen laatu
3. Kokouspaikka ja osoitetiedot
4. Aika
5. Asiat
6. Kutsun antamispaikka ja -aika
Mitä kokouksella yritetään saavuttaa?
Laaditaan kirjallinen suunnitelma, mistä selviää kokouksen ohjelma. esim. Pöytäkirjan ja käsiteltävien asioiden läpikäyminen.
Mietitään mitä kukin tekee ja mistä hommasta on vastuussa.
esim. Kuka vastaa tarvikkeista ja ruokatarjoilusta?
Mietitään mitä asioita kokouksessa käydään läpi ja miten-
Esim. Multimediaesityksen välityksellä
Luennoimalla, kalvojen tai videon kera
Tuote-esittelyn avulla
3. Asioiden käsittely kokouksssa asiankäsittelykaavan mukaan
1. Esittely 2. Keskustelu 3. Keskustelun päättäminen 4. Ehdotukset 5. Äänestystavan päättäminen 6. Äänestyksen järjestäminen 7. Äänestys 8. Äänestystuloksen käsittely 9. Muut käsiteltävät asiat 10. Päätös
4. Kokouksen paperisota
1. Kokouskutsun kirjoittaminen
2. Esityslistan laatiminen
3. Pöytäkirjan pitäminen
4. Vuosikertomuksen laatiminen
5. Toimintasuunnitelman kirjoittaminen
6. Tilinpäätöksen tekeminen
7. Tilintarkastuksen suorittaminen
Kokouksen paikalle kutsu on yleensä kirjallinen.
Myös pöytäkirjan pito on aikalailla välttämätöntä.
Eikä sovi unohtaa sellaisia seikkojakaan kuin
1. Vuosikertomus
2. toimintasuunnitelma
3. Tilinpäätös
4. Tilintarkastus
5. Kokouksen virkailijoiden tehtävä
Kokousvirkailijoihin kuuluu yleensä
Puheenjohtaja joka ohjaa työskentelyä esityslistan mukaan.
sihteeri, asian esittelijä, ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkistajat. Puheenjohtaja sopii kokouksen menettelytavoista muiden osallistujien kanssa ja valvoo, että niitä noudatetaan.
Sihteeri joka mm. valmistelee esityslistan asioita ja lähettää osanottajille kokoskutsun. Sihteeri huolehtii myös, että kokouksessa on saatavilla kaikki paperit. Lisäksi sihteeri huolehtii kaikesta muustakin tarvittavasta "tilpehööristä".
Ääntenlaskijat huolehtivat, että äänestyksessä ja vaalissa tarvittavat välineet ovat saatavilla.
Pöytäkirjantarkistaja lukee pöytäkirjan ja vertaa sitä kokouksen kulkuun. Jos pöytäkirja vastaa kokouksen kulkua, asioiden käsittelyä sekä tehtyjä päätöksiä, he todistavat sen oikeaksi allekirjoituksellaan.
maanantai 10. maaliskuuta 2008
ENEMMÄN LUOMUA
Ikaalisten puutarhalta
Yrityksen perustamisvaiheessa (2000) energialähteenä oli edullinen kaasu, mutta kaasun hinnan nousun myötä päätös siirtyä hankkeeseen kävi nopesti.
Nyt avatun 1,5n megawatin tehoisen lämpölaitoksen investointi laskettiin saatavan takaisin kolmessa vuodessa. Puolen miljoonan litran lämminvesivaraaja antaa huipputehoa puolet lisää ja riittää lämmittämään kasvihuoneet myös valotta.
Päätuotteena tomaatti
Ikaalisten luomun päätuotteena olevaa tomaattia viljellään 11000 neliön alalla. Paprikaa on 1600 ja ruukkusalaattia 2000 neliötä. Vinassi on sokerijuurikasteollisuuden sivutuote joka soveltuu lanoitteeksi, mutta orgaanisena aineena lannoitusperiaatteet eroavat monella tapaa tavanomaisen kasvuhuone tuotannon ratkaisua.
Enmmän kotimaista energiaa
Mauri Pekkarinen kertasi Suoemen energiaomavaraisesuuden raaka-aineista laskien olevan vain 30% Jo ruokahuollon turvallisuuden kannalta kotimaisen polttoaineen lisääminen on siis tärkeää.
Tauno Burmoi kiinnitti puheenvuorossaan huomiota tuotannon ympäristönäkökulmiin.
Hän harmitteli myös itä, että vieläkään luomutuntantoa ei mielletä vakavasti otettavaksi
liiketoiminnaksi.
Yrityksen perustamisvaiheessa (2000) energialähteenä oli edullinen kaasu, mutta kaasun hinnan nousun myötä päätös siirtyä hankkeeseen kävi nopesti.
Nyt avatun 1,5n megawatin tehoisen lämpölaitoksen investointi laskettiin saatavan takaisin kolmessa vuodessa. Puolen miljoonan litran lämminvesivaraaja antaa huipputehoa puolet lisää ja riittää lämmittämään kasvihuoneet myös valotta.
Päätuotteena tomaatti
Ikaalisten luomun päätuotteena olevaa tomaattia viljellään 11000 neliön alalla. Paprikaa on 1600 ja ruukkusalaattia 2000 neliötä. Vinassi on sokerijuurikasteollisuuden sivutuote joka soveltuu lanoitteeksi, mutta orgaanisena aineena lannoitusperiaatteet eroavat monella tapaa tavanomaisen kasvuhuone tuotannon ratkaisua.
Enmmän kotimaista energiaa
Mauri Pekkarinen kertasi Suoemen energiaomavaraisesuuden raaka-aineista laskien olevan vain 30% Jo ruokahuollon turvallisuuden kannalta kotimaisen polttoaineen lisääminen on siis tärkeää.
Tauno Burmoi kiinnitti puheenvuorossaan huomiota tuotannon ympäristönäkökulmiin.
Hän harmitteli myös itä, että vieläkään luomutuntantoa ei mielletä vakavasti otettavaksi
liiketoiminnaksi.
maanantai 3. maaliskuuta 2008
Referaatti
2A.1 Määrittele referaatti? Lainatakseni suoraan siitä iän ikuisesta wikipediasta(jota muuten paikallislehdet ovat alkaneet käyttää hyväkseen, esimerkkinä ETLARI), referaatti on kuullun tai luetun tekstin lyhennelmä, jossa tuodaan esille tärkeimmät asiat. Että näin!
Hetkinen, sitä mennäänkin sitten vielä olennaisuuksiin...
Puhun nyt ihan omasta puolestani. Referaatissa on tuotava ilmi kaikki välttämätön, turha on karsittava pois. Se on siis kuin tekstin tiivistämistä, muttei kuitenkaan... Voiko tätä enää epäselvemmin kertoa?
Seuraavassa referaatti valitsemastani aiheesta:
Hetkinen, sitä mennäänkin sitten vielä olennaisuuksiin...
Puhun nyt ihan omasta puolestani. Referaatissa on tuotava ilmi kaikki välttämätön, turha on karsittava pois. Se on siis kuin tekstin tiivistämistä, muttei kuitenkaan... Voiko tätä enää epäselvemmin kertoa?
Seuraavassa referaatti valitsemastani aiheesta:
tiistai 26. helmikuuta 2008
MiNä OpIsKeLiJaNa -?
1A. MINÄ OPISKELIJANA
1A.1 Odotukseni? Ne ovat ylittyneet reilusti. ? Totta!
1A.2 Opin tekemällä... :.D Tekeminen on helppoa, jos ei ole, niin siten on helppo oppia.
Vaikeaa on pänttääminen. Myönnettäköön, että osa syy siihen on kiinnostuksen vähäisyys, mutta eihän kukaan järkevä ihminen (ei Hikke) jaksa oikeasti innostua saman asian jankkaamisesta. Koska aihe ei pätkääkään kiinnosta, on myös sen oppiminen varsin vaikeaa.
Jos kuitenkin otettaisiin käyttöön jokin "käytännöllinen" tapa niin oppiminenkin olisi mukavampaa ja helpompaa.
(Tämän mongerruksen jälkeen onkin hyvä pitää kunnon paussi :.P)
1A.3 Eli millaisia tulevaisuuden suunnitelmia minulla on työ elämään liittyen?
Noh, ensinnäkin unelma ammattinihan olisi kuvittajana itsensä elättäminen. Varsinkin tarinan kertojana, eli sarjakuva taiteilija (ai että mä vihaan tota sanaa. "taiteilija" AARGH!) olisi ehkä paras mahdollinen ala tarpeisiini liittyen. Ehkä minä vielä joskus...
Mutta jos ihan reaalisesti puhutaan tästä hetkestä, niin alkaa vähän niin ku vaikuttaa siltä, ettei tämä puutarhurin homma ole pelkkää leikkimistä. Puurtarhurin..? Käyn puutarha koulua. Voitteko kuvitella! Sanoin joskus veljelleni, että "minä poika se olen piirrellyt sarjakuvia aina kolmevuotiaasta saakka ja sieltä se tarinan kerrontakin juontaa juurensa. Mutta nyt käyn koulua naapuri kylässäni ja opiskelen puutarhurin perusjuttuja, sarjakuvapiirtäjä puutarhurina" Kuinka ironista.
Työssä oppiminen on minulle tärkeämpää kuin tunkkaisessa luokassa istuminen ja kaiken sen kopioiminen, joka opettajan mielestä on olevinaan niin hemmetin mielenkiintoista. Okei! Ymmärränhän mä nyt sen, että jos aikoo tehdä jotain käytännössä, niin on osattava alkeet teoriassa. Muutenhan kädellinen lopputulos on kuin ?&=%& temmattu. Ymmärrätte varmasti mitä meinaan... Ymmärrättehän?
Olen aina ollut sitä mieltä, että tekemällä oppii. Pänttääminen on HIKKEjen hommaa. (älkää tuomitko edellistä sanaa epä-äidinkielettömyydestä). Jokohan minä vastasin kaikkeen. Toivon, että te lukijat(ja varsinkin tämä kyseisen aineen opettaja) osaatte lukea rivien välistä.
1A.1 Odotukseni? Ne ovat ylittyneet reilusti. ? Totta!
1A.2 Opin tekemällä... :.D Tekeminen on helppoa, jos ei ole, niin siten on helppo oppia.
Vaikeaa on pänttääminen. Myönnettäköön, että osa syy siihen on kiinnostuksen vähäisyys, mutta eihän kukaan järkevä ihminen (ei Hikke) jaksa oikeasti innostua saman asian jankkaamisesta. Koska aihe ei pätkääkään kiinnosta, on myös sen oppiminen varsin vaikeaa.
Jos kuitenkin otettaisiin käyttöön jokin "käytännöllinen" tapa niin oppiminenkin olisi mukavampaa ja helpompaa.
(Tämän mongerruksen jälkeen onkin hyvä pitää kunnon paussi :.P)
1A.3 Eli millaisia tulevaisuuden suunnitelmia minulla on työ elämään liittyen?
Noh, ensinnäkin unelma ammattinihan olisi kuvittajana itsensä elättäminen. Varsinkin tarinan kertojana, eli sarjakuva taiteilija (ai että mä vihaan tota sanaa. "taiteilija" AARGH!) olisi ehkä paras mahdollinen ala tarpeisiini liittyen. Ehkä minä vielä joskus...
Mutta jos ihan reaalisesti puhutaan tästä hetkestä, niin alkaa vähän niin ku vaikuttaa siltä, ettei tämä puutarhurin homma ole pelkkää leikkimistä. Puurtarhurin..? Käyn puutarha koulua. Voitteko kuvitella! Sanoin joskus veljelleni, että "minä poika se olen piirrellyt sarjakuvia aina kolmevuotiaasta saakka ja sieltä se tarinan kerrontakin juontaa juurensa. Mutta nyt käyn koulua naapuri kylässäni ja opiskelen puutarhurin perusjuttuja, sarjakuvapiirtäjä puutarhurina" Kuinka ironista.
Työssä oppiminen on minulle tärkeämpää kuin tunkkaisessa luokassa istuminen ja kaiken sen kopioiminen, joka opettajan mielestä on olevinaan niin hemmetin mielenkiintoista. Okei! Ymmärränhän mä nyt sen, että jos aikoo tehdä jotain käytännössä, niin on osattava alkeet teoriassa. Muutenhan kädellinen lopputulos on kuin ?&=%& temmattu. Ymmärrätte varmasti mitä meinaan... Ymmärrättehän?
Olen aina ollut sitä mieltä, että tekemällä oppii. Pänttääminen on HIKKEjen hommaa. (älkää tuomitko edellistä sanaa epä-äidinkielettömyydestä). Jokohan minä vastasin kaikkeen. Toivon, että te lukijat(ja varsinkin tämä kyseisen aineen opettaja) osaatte lukea rivien välistä.
maanantai 25. helmikuuta 2008
Talitintti haastattelee Saksalaista sikaa suorassa TV lähetyksessä
TT: Onko Blogisysteemissä mielestäsi järkeä?
SS: Ei ole...
TT: Miksei?
SS: EI OLE!
TT: Miksi sitten teitte blogin?
SS: Miksi te istutte siinä?
TT: Onko mielestänne hyvä, että kuka vain voi tulla lukemaan mielipiteitänne ja kommentoida niitä?
SS: EI OLE! Mitä ¤&¤#=% mun asiani muille kuuluu?!
TT: Hyvä on! Mitä olette sitten kirjoitelleet blogiinne?
SS: En mitään.
TT: Miksette?
SS: Mitä %&(/¤# se teille kuuluu?!
TT: Lopuksi vielä terveiset nuorille katsojillemme.
SS: MITÄ! Katsooko mua joku? ¤%/(%&¤/&
TT: Päätämme tähän. Näin täällä tällä kertaa.
SS: #&%¤#/#"#%)
Kalkkunan blogi:
Siisti
Sutjakas
Sairaan hyvä
Sekava(hei, ei sovi siistin kanssa!)
SS: Ei ole...
TT: Miksei?
SS: EI OLE!
TT: Miksi sitten teitte blogin?
SS: Miksi te istutte siinä?
TT: Onko mielestänne hyvä, että kuka vain voi tulla lukemaan mielipiteitänne ja kommentoida niitä?
SS: EI OLE! Mitä ¤&¤#=% mun asiani muille kuuluu?!
TT: Hyvä on! Mitä olette sitten kirjoitelleet blogiinne?
SS: En mitään.
TT: Miksette?
SS: Mitä %&(/¤# se teille kuuluu?!
TT: Lopuksi vielä terveiset nuorille katsojillemme.
SS: MITÄ! Katsooko mua joku? ¤%/(%&¤/&
TT: Päätämme tähän. Näin täällä tällä kertaa.
SS: #&%¤#/#"#%)
Kalkkunan blogi:
Siisti
Sutjakas
Sairaan hyvä
Sekava(hei, ei sovi siistin kanssa!)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)